lauantai 26. joulukuuta 2015

Vuosi 2015 nippuun

Tämä matkailuvuosi alkoi tammikuussa, kun tehtiin vanhempieni ja lasteni kanssa parin päivän reissu Viroon. Tajusin yhtäkkiä ettei me olla lasten kanssa koskaan käyty vanhassa kaupungissa, ja kirpsakkana pakkaspäivänä oli varsin mukava istua vanhan kaupungin kahviloissa ja katsella maisemia. Päiväretkellä käytiin Rakveressa. 

Toinen reissu tehtiin puolison kanssa Varsovaan helmi-maaliskuun vaihteessa. Mainio matka, mainio matkaseura. Kaunis kaupunki. Tämä oli toinen kertani Varsovassa, enkä usko että jää viimeiseksi. Tutustuttiin Varsovan kansannousun museoon, mutta oli virhe mennä sinne sunnuntaina, joka vieläpä oli joku kansallinen juhlapäivä. Museo oli niin täynnä ihmisiä että kokemus jäi vähän ruuhkaiseksi. Palaamme sinne vielä. 
Kolmas reissu tehtiin kotimaassa. Meidä perhe ja minun vanhemmat käytiin Sallassa hiihtelemässä huhtikuulla.  


Ihodessa ja Helsingissä tuli myös käytyä keväällä, Ihodessa kyläilemässä ja Helsingissä työmatkalla. Touko-kesäkuussa vierailin myös Repovedellä ja Kangasniemellä.


Kesäkuussa odotettiinkin jo innolla kesälomamatkaa Tsekkeihin, Slovakiaan ja Unkariin. Pitkä reissu ja paljon siirtymisiä lasten kannalta. Hirveä helle! Mutta "hyvin meni, we did it!" Niinkuin Seikkailija Dora sanoisi.

Heinäkuun pari viikkoa meni toipuessa, ja elokuussa piti taas pakata reppu ja nousta koneeseen. Neitsytmatka Italiaan, ja mikäs olisi sen parempi ensikohde rakastua Italiaan kuin Venetsia!

Syyskuussa suuntana oli taas Viro. Haapsalussa käytiin ihastelemassa kaunista aurinkoa ja viimeisiä ruusuja puolison ja kuopuksen kanssa. 
Syksyllä tein myös työmatkan Helsinkiin, päiväretken Repovedelle, kyläilyreissun Pohjanmaalle ja köllöttelyloman Kuopioon lapsen kanssa. Koko perheellä matkattiin Ahvenanmaalle marraskuussa. 

Joulumarkkinoita pääsin ihastelemaan Turussa ja Helsingissä.
Varsin liikkuvainen vuosi siis ja ihanan paljon kotimaan matkoja. Kunhan vuodenvaihde saapuu niin hypettelen sitten tulevia suunnitelmia.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Rakas joulupukki osa 3

Tiedättekö mikä on kaikken tärkein matka? Se on matka kotiin. Tämän reppurin suurin toive on, että aina olisi vastassa koti. Ei se välttämättä mitään fyysistä ole, vain tunne että on omiensa luona. 
Lämmintä joulunaikaa! 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Rakas joulupukki osa 2

Loogisesti jatkoa osalle yksi. Joululahjatoiveita hänelle, jonka on pakko matkustaa. Haaveissa siintää julkisilla kulkuvälineillä Pohjois-Amerikan halki matkustaminen ja vuosi Berliinissä, lempikaupungissani. Mutta mitäs uskaltaisi sanoa ääneen?

Lahjatoive 2: Julkisilla Itämeren ympäri:
Laivalla Tallinnaan, josta junalla Valkaan, Riikaan, Kaunasiin ja Augustowiin.Junalla Gdanskiin, Poznaniin, Berliiniin, Hampuriin ja Kööpenhaminaan. Sillan yli ja Malmösta rantarataa pohjoiseen, Göteborgiin. Göteborgista Tukholmaan ja laivalla takaisin Suomeen.

Lyhenneltynäkin (Tallinna, Riika, Kaunas, Varsova, Poznan, Hampuri, Kööpenhamina, Tukholma) tämä reitti vaatisi aikaa enemmän, kuin minulla tällä hetkellä on siihen käyttää. Keep on dreaming. Joskin matkojen suunnittelu on minusta melkein yhtä mukavaa kuin matkustaminen, siksi uusia reittivaihtoehtoja (Hmm.... Pulasta Ljubljanan kautta Venetsiaan ja hmmm.... Tukholmasta pääsee junalla Ljubljanaan 27:ssä tunnissa...) pulpahtelee mieleeni hyvinkin tiheästi. Tämä julkisilla Itämeren ympäri- idea on kuitenkin muhinut jo vuosia. Tarkalleen otten jo yli 10 vuotta! Ohhoh. Älkää edes kysykö miksi sitä ei ole vieläkään toteutettu.... On ollut kaikkea muuta. Tämäkään reitti ei ole pikkulapsiystävällisimmästä päästä.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tuokio Turun toreilla

Joulurauhan julistamisen kotikaupunki on kaunis ja tunnelmallinen. Vesisateessakin. 
Piipahdin ystäviä tapaamassa, ja samalla joulutorilla. Sieltä ei oikein kunnon kuvia saanut, kun ihmisiä seisoskeli linssin edessä jatkuvasti. Kehoitan tietenkin itse menemään paikan päälle katsomaan. Ja kaffet kannattaa hörpätä Suomi-Venäjä-seuran kahvilassa, jonka tuotolla ostetaan joululahjoja orvoille lapsille. Hyvän tekemisen lisäksi saa maistaa aivan tajuttoman hyvää sienipiirakkaa!
Nätti oli myös Turun yö, kun ravintola Foijasta (erittäin maukas kasvisburgeri, muuten!) siirryttiin jatkamaan iltaa ravintola Apteekkiin, tuohon Jussi Vareksen kantikseen ja kuulemma yli seitsemänkymmenen viskimerkin kapakkaan. Saa sieltä kaffetta ja siideriäkin. Onneksi. 

tiistai 8. joulukuuta 2015

Rakas joulupukki osa 1

Matkaaja toivoo lahjaksi matkoja. Mutta en ole ollut kovinkaan kiltti. Olen laiminlyönyt ystäviäni, olen jättänyt soittamatta takaisin, en ole kutsunut teelle vaikka olen meinannut. Yritän parantaa tapani. Haluaisin ainakin yrittää.

Kaikesta en uskalla vielä edes haaveilla: Trans-Mongolian junamatkasta, paikallisjunasta Patagoniaan tai matkasta maailman ympäri. Mutta kolme matkahaavetta uskaltaa sentään julkaista:

Lahjatoive numero 3:
Keski-Aasian kiertomatka. Sellainen truetravellerien halveksima pakettimatka, jossa oppaan selän takaa uskalletaan pikkaisen kurkistella Euroopan ulkopuolista elämää. Sellainen turvallinen (toisten mielestä tylsä) puolihoitoseikkailu tällaiselle keskiluokkaistuvalle ja -ikäistyvälle syntymävanhalle täti-ihmiselle.
Kuopus kasvakoon vielä pari vuotta, jotta voi jäädä siksi aikaa mummolaan hoitoon kun me puolison kanssa käydään vilkaisemassa maailmaa. Me ehditään kasvua katsellessa lihottaa säästöpossua.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Helsinki

Stockmannin jouluinen satumetsä. 

Tämän Helsinginmatkan tarina ulottuu viime jouluun. Kaija Koo oli vetänyt huikean superkonsertin Hartwall Areenalla, ja koin jääneeni paitsi jostain ainutlaatuisesta. Olen kuunnellut Kaijaa 90-luvun alkuvuosista lähtien ja monesta biisistä on kaikkien elämänpolkuni mutkien myötä tullut mulle sellaisia "enemmän kuin musiikkia"- biisejä. Tunnelatinkeja, joiden myötä niitä kipeitä ja onnellisia hetkiä pystyy käsittelemään aina uudestaan ja uudestaan. Kun Kaija Koo sitten radiossa kertoi pitävänsä vuonna 2015 uuden Superkonsertin, päätin olla mukana. Ovelana ja viekkaana ihmisenä päätin ostaa rakkaalle veljelleni (jonka myös tiedän Kaija-faniksi tietenkin) joululahjaksi lipun the konserttiin ja siten saisin hänestä konserttiseuraa. 

Kaikenlaisten sattumuksien kautta velipoika oli mukanani sillä kaupunkireissulla, jolla liput piti ostaa (syystä x en voinut ostaa netistä) ja vaikka yritin hämätä häntä, ei se onnistunut vaan hän sai selville ostosteni laadun. Alkoi hämmästynyt juputus aiheesta: "kuinka joku voi ostaa konserttilippuja vuoden päähän kun ei yhtään tiedä millaisessa tilanteessa silloin on?!" Juputus loppui siihen kun iskin lipun veljen käteen ja toivotin hyvää joulua. Hah haa. 
Scandicin alesta katto pään päälle ja onnibussi alle, ja niin myö lähdettiin valloittamaan Helsinki. ❤️

Scandic Grand Marina