sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Vain kuva edessä.

Uuteen paikkaan tutustuminen. Pitäisikö uuden kaupungin olla Tabula Rasa, ja mieleni tyhjä ennakkoasenteista? Eli kannattaako uudesta matkakohteesta ottaa selvää ennen sinne lähtemistä? Mielipiteitä lienee yhtä monta kuin reissaajiakin. Itse kuulun niihin, joille etukäteen suunnittelu on puolet matkan viehätyksestä. Heti kun matkakohde on päätetty ja lentoliput ostettu, etsin eteeni kartan, Googletan ruokapaikkoja, kokemuksia, nähtävyyksiä jne. Kirjoitan matkapäiväkirjaan apusanoja ja osoitteita, piirtelen pieniä mallikarttoja ja etsiskelen reittejä. Maihin, joissa ei käytetä euroja, teen RatesFX:n valuuttamuuntimen avulla oman valuuttataulukon, joka auttaa karkeasti hahmottamaan mitä mikäkin maksaa. 
Kaikesta etukäteen säätämisestä huolimatta jokainen uusi paikka on silti Tabula Rasa, ja jokainen matka näyttää samankin paikan aivan uudessa valossa. Aina jotakin pyyhitään pois ja uutta lisätään. Kuten jo Berliinissä tammikuussa totesin, viides kerta samassa paikassa ja taas avautui uutta ja ihmeellistä. Aina löytyy paikkoja joita en ole nähnyt.
Hävettää ehkä tunnustaa, mutta kun asuin Prahassa, en kertaakaan käynyt esim Petrinin kukkulalla. Enkä ymmärrä miksi, koska tykkään luonnosta ja näköaloista, joita molempia Petrin olisi tarjonnut. Jotenkin se ei vaan mahtunut suunnitelmiin silloin. Ja sitäpaitsi äitini on opettanut, että aina pitää jättää jotain seuraavalle kerralle. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti